Punainen Mylly jatkaa Toppilan höyrymyllyn elämää

Oulun kiihkeä kasvu näkyy voimakkaasti myös asuntotuotannossa. Täysin uuden rinnalle tuotetaan nyt yhä enemmän kohteita, joissa säilytetään vanhaa, kuten Toppilan Punaisessa Myllyssä.

Näkymä säilyy asuntojen ansiosta

Vaasan Höyrymylly, Vaasan Valssimylly, Punainen Mylly. Lähes 100-vuotiaan historiansa aikana Toppilan tunnetuin rakennus on ehtinyt saada monta nimeä ja nähdä monta tarinaa.

“Punaisen Myllyn luoteisen puoleisella päädyllä on Toppilan alueella symbolinen asema. Tekstin sisältävä seinä on rakennuksen pääjulkisivu ja alueen muistetuin näkymä”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausrakennusarkkitehti, Museoviraston edustaja Raimo Tikka rakennuksen kulttuurihistoriallisesta asemasta.

Maamerkille arvoisensa tulevaisuus

Punaisen Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana ja vuosikymmenien saatossa rakennusta laajennettiin neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen. Nyt mylly saa uuden elämän, kun Rakennusteho toteuttaa siihen asuntoja.

“Haluamme säilyttää Oulun kaupunkikuvan monipuolisuuden. Jotta Punainen Mylly saa arvoisensa käsittelyn, olemme tehneet asunto-osakeyhtiön suunnittelun tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa”, kertoo Rakennustehon toimitusjohtaja Jaakko Moilanen.

Teknologia säilyttämisen apuna

Säilyttämissuunitelmaa tehtäessä rakennus on laserkeilattu alimmista kerroksista katonharjaan. Saatua tietoa rakenteista ja rakennuksen mittasuhteista hyödynnetään, jotta vanha tunnelma saadaan uutta rakennettaessa säilymään.

“Hyvä, että myllyn rappiokierre on vihdoin päästy katkaisemaan ja maamerkki saadaan arvoiseensa kuntoon”, toteaa Museoviraston edustaja Tikka.

Lähde: Oulun Toppilansalmen Myllyn rakennushistoriallinen selvitys. 2008.