Pienen kunnan historian suurin hanke onnistui nappiin
Simon kunnassa oltiin uuden edessä, kun lähdettiin suunnittelemaan uutta yhtenäiskoulua. Kenelläkään kunnassa ei ollut kokemusta vastaavan kokoluokan hankkeista. Nyt, kun Aseman yhtenäiskoulun käyttöönotosta on kulunut lähes puoli vuotta, tunnelmat kunnassa ovat positiiviset.
Simon kunnassa ei ole aiemmin toteutettu näin suurta investointia. Aseman yhtenäiskouluhankkeen arvo oli lähes 11 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin KVR-urakkamuodolla. Hankkeessa alusta loppuun mukana ollut kunnan rakennustarkastaja-ympäristöinsinööri Sampo Mäkelä kuvaa valmisteluvaihetta perusteelliseksi:
”Istuttiin tarjoajien kanssa kuusi kokonaista työpäivää ja hierottiin suunnitelmia ennen kuin urakoitsijat jättivät tarjoukset ja lopullinen urakoitsijavalinta tehtiin. Kun valittiin kumppani ja lähdettiin rakentamaan, olimme tiiviisti mukana valvomassa etenemistä haluttuun suuntaan”, Mäkelä kertoo.
Reilusti kohti yhteistä tavoitetta
Hankkeen edetessä yhteistyön merkitys korostui, ja Mäkelän mukaan ilmapiiri pysyi rakentavana koko projektin ajan:
”Yhteistyö Rakennustehon kanssa on ollut äärimmäisen helppoa ja hyvää. Minusta se on ollut sellaista reilua. Ei ole tarvinnut mennä kokouksiin sillä tavalla niskavillat pystyssä, että mitähän sieltä tulee. Hyvässä yhteisymmärryksessä tehtiin, ilman erityistä vääntöä, vaikka olisimme olleet eri mieltäkin joistain asioista. Kaikkeen löytyi aina hyvät perustelut ja ratkaisut. Kun on kokemusta projekteista, jotka eivät ole onnistuneet niin hyvin, Rakennustehon kanssa tekeminen kävi terapiasta”, Mäkelä kuvaa.
Luottamus rakentui projektin aikana vahvaksi, mikä helpotti päätöksentekoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Mäkelä kiteyttää yhteisen tahtotilan merkityksen näin:
”Sellainen luotto meillä oli Rakennustehon tekemiseen, ettei tarvinnut kyseenalaistaa. Heillä on kyllä vahva ammattitaito ja meillä oli hyvä rakennuttamiskonsultti, joka oli meille molemmille reilu, vaikka olikin meidän palkkaama. Meillä oli kaikilla yhteinen tavoite toteuttaa kunnialla pienen kunnan historian suurin investointi.”
Kouluhanke, jota säätkin suosivat
Rakentamisen aikana kunnassa panostettiin erityisesti kosteudenhallintaan, jotta lopputuloksena olisi terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Mäkelä kertoo, että alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin perustellusti matkan varrella:
”Onni tai tuuri, tai mikä olikaan tässä projektissa mukana, niin säätkin suosivat meitä. Olimme alun perin sitä mieltä, että rakennetaan hupun alla, mutta Rakennusteholta saatiin hyvät perustelut ja suunnitelmat, miten voidaan rakentaa ilman huppua ja silti pysyä kuivana. Ei lähdetty vänkäämään, rakennettiin ilman huppua ja tehtiin hyvää laatua ja kuivaa rakentamista. Muutamana sadepäivänä ei rakennettu”, Mäkelä kuvaa.
Lisäkustannukset hallinnassa
Rakennushankkeissa lisäkustannukset ovat usein merkittävä puheenaihe. Tässä projektissa niiden määrä jäi kuitenkin poikkeuksellisen maltilliseksi. Mäkelä avaa tilannetta seuraavasti:
”Rakentamisessahan on sellainen ikävä historiallinen jäänne, että aina tulee lisäkustannuksia, kun jotain ei ole huomattu ottaa aikoinaan huomioon. Yleisesti tunnutaan hyväksyttävän, että lisätöiden osuus voi olla 10 % varsinaisen urakan kustannusten päälle. Meillä lisätöiden tarve ei ollut lähelläkään tuota, päädyttiin noin 3 prosenttiin.”
Kunnan sisällä päätöksenteko oli yhtenäistä ja linjakasta, mikä tuki hankkeen sujuvaa etenemistä. Lisätöiden taustalla olivat pääosin kunnan omat tarpeet, jotka tarkentuivat projektin edetessä. Yhteistyö urakoitsijan kanssa toimi myös näissä tilanteissa hyvin:
”Suurin osa on meidän omia lisätöitä, vähän myöhässä tunnistettuja tarpeita, jotka meillä kunnan puolella nähtiin tärkeäksi toteuttaa lisätöinä. Koimme, että niidenkin osalta Rakennusteho palveli meitä erinomaisesti. Aina kun tuli uusia tarpeita, neuvoteltiin ja Rakennusteho pyrki toteuttamaan toiveemme”, Mäkelä kertoo.
Kiinnostavaa hanketta esiteltiin auliisti
Rakennustyömaa herätti kiinnostusta myös kuntalaisten keskuudessa. Mäkelän mukaan yhteistyö urakoitsijan kanssa näkyi myös arjen käytännöissä:
”Ollaan pieni kunta ja täällä on pienet piirit, ja koulun työmaa kiinnosti monia. Kyläläiset kävivät katselemassa rakennustyömaalla, ja mikäpä siinä, kun Rakennusteho piti paikat siistinä, tiedotti hyvin mahdollisista meluhäiriöistä ja piti huolta työturvallisuudesta. Uusi koulu rakennettiin olemassa olevan koulun kylkeen, joten siellä oli paljon pikkuoppilaita aidan vieressä katsomassa koneita – siellä taisivat työntekijät ihan esitelläkin koneita lapsille.
Kun koulu alkoi valmistua, ja naapurikuntien ja oman kunnan päättäjät halusivat päästä katsomaan etenemistä, aina päästiin käymään, vaikka tietenkin jokainen käynti vähän häiritsee työmaata. Meille palvelu on ollut hyvin aulista, mielellään olivat esittelemässä”, Mäkelä kertoo.
Ei pelkkää talttaa ja vasaraa
Erityistä kiitosta ovat saaneet koulun yhteiset tilat ja modernit oppimisympäristöt. Mäkelä nostaa esiin erityisesti teknisen työn tilat ja aulatilan toimivuuden:
”Teknisen työn luokka on suorastaan teollisuuspaja, josta löytyy monipuoliset mahdollisuudet niin metallin kuin puun työstämiseen. Ei ollut 15 vuotta sitten sellaisia laitteita olemassakaan, mitä siellä nyt on. On tietokoneohjauksella toimivia laserleikkureita, 3D-tulostimia ja 3D-jyrsimiä. Ei tehdä enää vain taltalla ja vasaralla.”
Myös koulun aulatilan akustiikka on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi:
”Aulatila on todella hieno. Vaikka siinä on korkeaa ja isoa tilaa, äänitasot ovat yllättävän hyvät. Ei ole hälyävää ääntä; taustamelu ja pauhu puuttuu. Joskus on se tunne, että onkohan täällä ketään, vaikka tietää koulupäivän olevan kesken ja koulun täynnä oppilaita.”
Onnistunut kokonaisuus jätti hyvän mielen
Koulun käyttöönoton jälkeen palautetta on saatu sekä henkilökunnalta että oppilailta, ja palaute on ollut pääosin positiivista. Kokonaisuus on onnistunut hyvin, ja Mäkelä summaa kokemuksia näin:
”Vähän sieltä on kuulunut, mikä on merkki siitä, että käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Ihan normaaleita jälkikorjauksia on tehty; asennettu joitain varoituslistoja portaisiin tai säädetty saranoita. Tietenkään ei sillä tavalla ruusuilla tanssia ole ollut, ettei olisi mitään ongelmia ollut matkan varrella. Mutta tässä hankkeessa ei känkätty toisia vastaan puolin tai toisin.”
Kokonaisuutena hanke jäi Mäkelälle erittäin positiivisena kokemuksena mieleen. Hän korostaa erityisesti yhteistyön sujuvuutta ja yhteistä tavoitetta:
”Oli helppo olla mukana, kun meillä oli yhteinen tahtotila sekä osaavat rakentajat ja rakennuttamiskonsultti. En voi ottaa itselleni sulkaa tästä hattuun, mutta olen tyytyväinen, että tämä on mennyt näin hienosti. Meidän koulu on ammattitaitoisesti rakennettua ja täytyy sanoa, että onnistui ihan nappiin.”
”Vaikka tämmöinen pieni kunta ensimmäistä kertaa ikinä lähtee tällaista tekemään, Oli äärimmäisen mukava projekti viedä läpi, kun kaikki meni niin nappiin.”
Kysy lisätietoja
Oskari Pyrrö
Liiketoimintajohtaja, julkinen rakentaminen, Rakennusteho
Puhelin 040 848 2302
oskari.pyrro@rakennusteho.fi
Lue lisää hankkeesta.
