Uutiset

01.11.2017 09:00

Uusi Hitas-kohde Sompasaareen

Sompasaaren Hansalaiturin Hitas-haku käynnissä

Helsingin Kalasatamaan nousevan 12-kerroksisen Sompasaaren Hansalaiturin rakennustyöt on aloitettu, ja arvontaan osallistuminen on alkanut. Hansalaituri on Hitas-säännöstelty kohde, ja se nousee uuden merellisen asuinalueen eturiviin. Hakuaika kohteisiin päättyy 15. marraskuuta kello 18.

Asunnot arvotaan kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä saapuneiden hakemusten kesken, ja arvonnassa menestyjiin otetaan puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä mahdollisimman pian arvonnan jälkeen.

Pentti Kareojan suunnitteleman kohteen sijainti on mainio. Uudisrakennus sijaitsee Sompasaaren laiturin puoleisessa korttelissa ja rajautuu kaakossa Loviseholminpuistoon. Kävelytäisyydellä on Kalasataman metroasema, ja lisäksi Kalasatamaan on rakenteilla uusi suuri kauppakeskus Redi. Tulevaisuudessa Kruunusillat yhdistävät Sompasaaren myös suoraan kantakaupunkiin.

Sompasaaren Hansalaituri on jatkoa Rakennustehon aiemmalle hankkeelle, suositulle Jätkäsaaren Pablolle, joka oli niin ikään Hitas-säännöstelty kohde.

22.03.2017 12:00

Rakennustehon kasvatti liikevaihtoaan 72 % ja rekrytoi hurjasti

Rakennustehon kasvatti liikevaihtoaan 72 % ja rekrytoi hurjasti

Rakennusteho kasvatti vuoden 2016 liikevaihtonsa 75,5 miljoonaan euroon ja rekrytoi 70 työntekijää vuonna 2016. Toimitusjohtaja Jaakko Moilasen mukaan kasvun taustalla on paitsi alan suotuisa kehitys myös Rakennustehon laatuajattelu. Investoinnit innovatiiviseen rakentamiseen kuuluvat myös Rakennustehon kehitykseen.

Jo 20 vuotta toiminut oululainen Rakennusteho kasvatti liikevaihtoaan peräti 72,3 % vuonna 2016. Rakennustehon toimitusjohtaja Jaakko Moilanen odottaa tältä vuodelta maltillisempaa 30 % kasvua. Uusia työntekijöitä yritys on palkannut alkuvuonna jo parikymmentä, viime vuonna Rakennusteho palkkasi 70 työntekijää.

”Viime vuonna kasvuun kääntynyt uudisrakentaminen näkyy parantuneena työllisyystilanteena ja rakennusalan tervehtymisenä. Rakennustehon alaansa terhakampi kasvu taas perustuu laatuajatteluumme, jossa kohteilla on oltava aikaa kestävää persoonallisuutta ja ne pyritään rakentamaan oman sitoutuneen henkilöstön voimin aina kun mahdollista. Tartumme myös ripeästi toimeen. Tälle ajattelullemme on ilahduttavasti kasvavaa kysyntää”, Moilanen sanoo.

Moilasen mukaan myös pääkaupunkiseudulla aktivoituminen on ryydittänyt rakennustehon kasvua. ”Olemme mukana kehittämässä esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen ja Sompasaareen monipuolisia uuden asumisen kokonaisuuksia. Oululaisella osaamisella on
kysyntää myös pääkaupunkiseudulla”, Moilanen kertoo.

Investointejakin tarvitaan

Rakentamisessa hyödynnetään nykyään yhä enemmän elementtejä. Niiden avulla kriittiset rakenteen osat valmistuvat tasalaatuisiksi säältä suojassa. Rakennusteho on jo aiemmin panostanut puuelementteihin, joita tehdään yhtiön omalla tehtaalla. Tuorein, lähes 500 000 euron investointi kohdistuu betonielementtien rakennusosatuotantoon. ”Meillä on pari innovaatiota, joiden ansiosta elementtien valmistus on todella korkealaatuista ja tehokasta. Uutta tuotantoamme ostavat myös muut rakennusalan toimijat”, Jaakko Moilanen sanoo.

Rakennusteho lyhyesti:

  • Liikevaihto 75,5 miljoonaa euroa (tilintarkastamaton)
  • Henkilöstöä 250
  • Perustettu 1994
  • Toteutti 720 kotia vuonna 2016
  • Kotipaikka Oulu

11.10.2016 10:05

Punainen Mylly jatkaa Toppilan höyrymyllyn elämää

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, PALJON PUNAISTA

Oulun kiihkeä kasvu näkyy voimakkaasti myös asuntotuotannossa. Täysin uuden rinnalle tuotetaan nyt yhä enemmän kohteita, joissa säilytetään vanhaa, kuten Toppilan Punaisessa Myllyssä.

Näkymä säilyy asuntojen ansiosta

Vaasan Höyrymylly, Vaasan Valssimylly, Punainen Mylly. Lähes 100-vuotiaan historiansa aikana Toppilan tunnetuin rakennus on ehtinyt saada monta nimeä ja nähdä monta tarinaa.

“Punaisen Myllyn luoteisen puoleisella päädyllä on Toppilan alueella symbolinen asema. Tekstin sisältävä seinä on rakennuksen pääjulkisivu ja alueen muistetuin näkymä”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausrakennusarkkitehti, Museoviraston edustaja Raimo Tikka rakennuksen kulttuurihistoriallisesta asemasta.

Maamerkille arvoisensa tulevaisuus

Punaisen Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana ja vuosikymmenien saatossa rakennusta laajennettiin neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen. Nyt mylly saa uuden elämän, kun Rakennusteho toteuttaa siihen asuntoja.

“Haluamme säilyttää Oulun kaupunkikuvan monipuolisuuden. Jotta Punainen Mylly saa arvoisensa käsittelyn, olemme tehneet asunto-osakeyhtiön suunnittelun tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa”, kertoo Rakennustehon toimitusjohtaja Jaakko Moilanen.

Teknologia säilyttämisen apuna

Säilyttämissuunitelmaa tehtäessä rakennus on laserkeilattu alimmista kerroksista katonharjaan. Saatua tietoa rakenteista ja rakennuksen mittasuhteista hyödynnetään, jotta vanha tunnelma saadaan uutta rakennettaessa säilymään.

“Hyvä, että myllyn rappiokierre on vihdoin päästy katkaisemaan ja maamerkki saadaan arvoiseensa kuntoon”, toteaa Museoviraston edustajaTikka.

Lähde: Oulun Toppilansalmen Myllyn rakennushistoriallinen selvitys. 2008.

11.04.2016 10:00

Maisema yli Oulujoen

Siltavahti luo uuden Oulun profiilia

Rakennustehon uusin kohde, Oulujoen Siltavahti, on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä hanke. Veistoksellisen asuntotornin rakennustyöt aloitetaan huhti-toukokuun vaihteessa.

Siltavahti nousee avainpaikalle kaupungin historialliseen jokimaisemaan ja täydentää samalla Koskenniskan ja Kasarminrannan alueen palkittua arkkitehtuuria. Veistoksellisuus syntyy Siltavahdin hoikasta, tornimaisesta muodosta ja parvekkeiden moniulotteisesta ryhmittelystä.

Korkea rakentaminen herättää usein voimakkaita tunteita, mutta suhtautuminen Siltavahtiin on ollut myönteistä. On nähty, että uusi asuntotorni parantaa kaupunkikuvaa ja toteuttaa kaupunkirakenteen tiivistämistä.

”On tärkeää, että tasaiseen Ouluun saadaan kiintopisteitä, jotka auttavat paikantumaan ja suunnistamaan kaupunkitilassa”, toteaa Siltavahdin pääsuunnittelija, oululainen arkkitehti Sampo Valjus. Hänet tunnetaan myös Suomen korkeimman talon, palkitun Tampereen Sokos-hotelli Tornin sekä Rakennustehon Koskerannan korttelin, pääsuunnittelijana.

Korkeimmat näköalat ja monipuolisuutta pysäköintiin

Siltavahti rakennetaan vanhan Rautasillan kupeeseen, historialliseen solmukohtaan, jossa risteävät rautatie, maantie ja Oulujoki. Sijainnilla tarjoutuu monimuotoisia näkymiä niin jokisuvantoon, rantabulevardille ja joen yläjuoksulle kuin Ainolan puiston, patosiltojen ja Koskikeskuksen yli kauas merelle.

16-kerroksiseen ja noin 57 metriä korkeaan asuntotorniin tulee 80 huoneistoa, keskimäärin vain viisi asuntoa kerrosta kohti. Useimmista Siltavahdin asunnoista avautuu näköaloja kahteen tai kolmeen suuntaan. Parvekkeet ja oleskelutilojen ikkunat sijoitetaan harkitusti kerrostasosta riippuen aina parhaita näkymiä kohti niin, että alemmistakin kerroksista pääsee nauttimaan upeista maisemista.

Asukkaiden yhteisenä auringonotto- ja piknik-paikkana palvelee 14. kerroksen laaja näköalaterassi. Käytössä on myös hyvänkokoinen pihasauna rauhallisella oleskelupihalla, jonne mennään toisen kerroksen kävelysiltaa pitkin.

Monipuolinen pysäköintiratkaisu sisältää niin talleja kuin halli- ja pihapaikkoja. Ensimmäistä kertaa Oulussa myös sähkö- ja hybridiautojen lataustarpeet huomioidaan pysäköinnin suunnittelussa.

28.01.2016 10:00

Nimitysuutinen

Jari Alaiso (LKV) on nimitetty Ouluun asuntomyynnin myyntipäälliköksi.

Jari aloitti tehtävässään 1.1.2016. Tätä ennen hän on toiminut mm. YIT:n Pohjois-Suomen myyntipäällikkönä. Rakennusteholla Jari vastaa Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kohteiden myynnistä ja markkinoinnista.