Edellinen
Seuraava

Toppilan Punainen Mylly, Oulu

Jukka Poukkula 0407649085
Ota yhteyttä

pääsuunnittelijana Jukka Nupponen

Myllyn uusi rakennusvaihe tuo taloon asukkaat

Punainen Mylly sijoittuu arvokkaaseen historialliseen ympäristöön. Kohteen suunnittelu on ollut haastava mutta samalla mielenkiintoinen tehtävä.

Kuten aina, kun suunnitellaan rakentamista asemakaavoitetulle alueelle, tulee suunnittelijan perehtyä asemakaavaan ja sisäistää sen ohjeistus ja määräykset. Asemakaava ohjaa koko tulevaa rakennusprosessia pienistä detaljeista aina suuriin massoitteluratkaisuihin.

Punaisen Myllyn tarkka asemakaava on ollut ratkaisevassa merkityksessä kohteessa toteutettavia valintoja ajatellen. Vanha mylly on historiansa aikana kokenut monia muutoksia. Sitä on uudistettu tähän mennessä viiteen kertaan, ja sen historiasta laadittu selvitys onkin mielenkiintoista luettavaa.

Nyt käynnistyvä rakennushanke on siis talon kuudes vaihe, ja aika näyttää, mitä myllyn ympärillä vielä tullaan tekemään. Tämä kuudes rakennusvaihe tuo myllyyn
asukkaat, minkä myötä sen toiminnasta tulee ympärivuorokautista. Ikkunoissa tullaan siis näkemään valoja ja elämää eri tavalla kuin aiemmin. Tällä on vaikutuksensa myös ympäristöön.

Itse rakennus välittää edelleen ratkaisuissaan teollistumisen aikakauden henkeä, mutta asumiseen liittyvät elementit, kuten parvekkeet ja isot liukulasi-ikkunat, antavat oman leimansa. Ne luovat asukkaille erinomaiset puitteet nauttia ylivertaisesta sijainnista ja merellisestä luonnosta, jota esimerkiksi lähes tontin rajalle ulottuva vesi tarjoaa.

Suurin osa asunnoista avautuu sataman suuntaan, mutta rakennuksessa on myös pienempiä sisäpihalle antavia huoneistoja. Ylimmän kerroksen asuntojen suunnittelussa on teemana ollut luoda penthouse-tyylisiä ratkaisuja tälle uniikille paikalle sekä toteuttaa vanhan myllyn mittakaavaa ja suhteita.

Korttelin pihakokonaisuus muodostuu vanhasta myllyrakennuksesta ja kolmesta uudiskerrostalosta. Niiden väliin jäävän alueen täyttää pysäköintihalli, jonka päälle rakentuu korttelin yhteinen piha-alue istutuksineen ja piharakennuksineen. Pihan toiminnot suunnitellaan niin lasten kuin aikuisten tarpeet huomioiden.

Hankkeen suunnittelu on edennyt hyvässä hengessä kaupungin eri tahojen kanssa, mistä kiitokset heille. Valmistuessaan Punainen Mylly pääsee arvoiseensa uuteen käyttöön ja tulee edelleenkin olemaan merkittävässä roolissa ranta-alueen kokonaisuudessa.

--

Lyhyt versio Punaisen Myllyn historiasta:

Toppilansalmen historiallinen miljöö

Oulun Toppilansalmi on historiallisesti ainutlaatuinen kulttuurimiljöö. Menneinä vuosisatoina siellä harjoitettiin vilkasta satama- ja yritystoimintaa, ja alueelle antoi leimansa myös Toppilansalmen huvilayhdyskunnan idyllinen elämänmuoto. Muistoja näistä ajoista on edelleen nähtävissä alueen nimistössä ja rakennuskannassa.

Jo 1700-luvulla oululaiset kauppalaivat purjehtivat Toppilansalmen ulkosatamasta maailman merille. Toppilansalmeen perustettiin myös tervakaupan keskus, mahtava Oulun Tervahovi. 1800- ja 1900-luvulla alueella aloittivat toimintansa höyrysaha ja olutpanimo, ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä sinne nousi kaksi kilpailevaa myllyä.

Merellinen Toppilansalmi oli myös oululaisen yläluokan kesänviettopaikka, jolle loivat ilmettä koristeelliset pitsihuvilat näköalatorneineen. Rantavyöhykkeellä oli huviloiden asukkaiden ja kesävieraiden viihdyttämiseksi ravintoloita ja jopa erityinen ”uimahuone”. Laiturilla eli Möljällä herrasväki tapasi käydä iltakävelyllä, vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa ja katsastaa satamaan saapuneet laivat.

Toppilan höyrymylly

Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö oli 1900-luvulla maamme johtavia elintarvikeyrityksiä, joka harjoitti toimintaa useissa kaupungeissa. Ouluun sen myllytoiminta laajeni vuonna 1924.

Toppilansalmen höyrymylly käynnistyi vuoden 1924 lopulla nimellä Vaasan Höyrymylly Oy mutta tunnettiin myös nimellä Vaasan Valssimylly. Se keskittyi aluksi rukiin jauhamiseen, sillä ruis oli pohjoissuomalaisten suosima vilja, jolla oli täällä laajat markkinat. Myöhemmin myllyssä jauhettiin myös vehnää. Rakennus seisoi laiturin äärellä, joten viljalastissa olevat laivat purettiin suoraan myllyyn. Valmiiden viljatuotteiden kuljetusta varten vedettiin viereen junarata.

Toppilan mylly oli Oulun ensimmäinen moderni, viljaa jauhava mylly, mutta sai pian kilpailijan lähelle rakennettavasta SOK:n myllystä. Parantaakseen kilpailukykyään mylly laajeni vielä samalla vuosikymmenellä liki kaksinkertaiseksi. Rakennuksen päätyyn toteutettiin mahtaileva, korotettu koristepääty.

Vaasan höyrymylly osakeyhtiön toiminnalle asettivat haasteita milloin raaka-aineen puute, milloin tulipalot ja ailahteleva markkinatilanne, mutta mylly menestyi kaikesta huolimatta hyvin ja kykeni laajentamaan tuotantoaan. Myllytoiminta rakennuksessa päättyi vasta 1990-luvun alussa.

Vaasalaisen arkkitehdin, Artturi Ortelan, suunnittelema Toppilan höyrymyllyn rakennus edustaa klassista arkkitehtuuria. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua punaista tiiltä, jonka kontrastina on käytetty rapattua vaaleaa pintaa. Sittemmin rakennusta uudistettiin useaan otteeseen. Mittavin laajennus toteutettiin vuonna 1948, jolloin rakennusta muun muassa korotettiin kahdella kerroksella.